Kirjoittaja Verbal » 25.02.2008 14.04
Henry Järvinen - Varsin asiantunteva, mutta "väritön".
Peter Selin - Erinomainen, asiantuntevuudessa omaa luokkaansa (pyöräilyn saralla ainakin), ja luottaa omaan innostuneeseen tyyliinsä. Christianin kanssa lyömätön parivaljakko.
Jani Uotila - Onko tämä se mäkihyppyselostaja? Aivan kauhea.
Mauri Myllymäki - Todella värikäs hahmo, joka tarjoaa aina... noh... mielenkiintoisia näkökulmia lajiin kuin lajiin.
Bror-Erik Wallenius - Bubia on virheellisesti istutettu aivan liian usein jalkapalloselostamoon, sinne mies ei sovi laisinkaan. Hidastempoisissa lajeissa kuin kotonaan.
Hannu-Pekka Hänninen - Turhuuksien höpöttäjä, joskin perusvarma.
Jussi Eskola - Väritön. Ei pahaa sanottavaa, mutta ei hyvääkään.
Tapio Furuholm - Hurulta joutuu kuuntelemaan useammin kurkkuääniä ja hönkäyksiä kuin puhetta. Ja sitten kun puhetta tulee, niin saattaa tulla ihan mitä tahansa.
Mikko Hannula - En osaa sanoa.
Pepe Jürgens - Sopivampi studiohahmoksi.
Matti Kyllönen - Formulat olivat 90-luvulla aivan toista maata kahdesta syystä: 1. Kilpailut olivat jännittävämpiä, 2. Kyllönen selosti. Vauhdikas, värikäs ja positiivisella tavalla asialleen omistautunut.
Antero Mertaranta - Silloin harvoin kun jääkiekkoa tulee katsottua (MM-kisat), niin Mertaranta hoitaa homman tyylikkäästi.
Mika Saukkonen - Asiantuntemuksen puutetta. Jääkiekosta ehkä jotain tietää, en tiedä, mutta häviää sielläkin Mertarannalle 100-0.
Tapio Suominen - Profiloitunut enemmän studiohahmoksi. Toki selostajana ihan perusvarma.
Tuomas Virkkunen - Tuonut suomalaiseen jalkapalloselostukseen suuren maailman menoa ja meininkiä. Äärimmäisen asiantunteva, hauska ja vauhdikas.
Myös realisticin mainitsema Aki Kauppinen on erinomainen. Hänessäkin paras ominaisuus on asiantuntevuus, mikä mielestäni on hyvällä selostajalla se tärkein ominaisuus.
Kärkikolmikkoni siis vapaassa järjestyksessä Selin-Kauppinen-Virkkunen. Valitsen Virkkusen.